Ihmisen kloonaamisesta. 24.8.2001 Tulosta
On kanssaihmisiä, joita viehättää ajatus ikuisesta elämästä.
Heitä varten on keksitty kloonaus. Tänään osataan tuottaa ja ylläpitää elossa soluja, jotka ovat biologisesti samanlaisia joidenkin olemassa olleiden solujen kanssa, ja jotkut solut voivat todella olla kuolemattomia. Ihmisen tietoisuutta tai sosiaalista perimää ei kuitenkaan voida monistaa tai saada elämään ikuisesti.
Solujen kloonaus on joko 1) reproduktiivista uusintamista suvun jatkamisen merkityksessä tai 2) terapeuttista eli hoidollista monistamista tieteellistä tutkimusta varten. Menetelmissä ei ole eroa. Kaikessa kloonauksessa ovat avainasemassa ns. kantasolut, jotka ovat alkiossa muutaman ensimmäisen päivän ajan ilmeisen samanlaatuisia ennen kuin ne rupeavat erikoistumaan ihmisruumiin sadoiksi erilaisiksi solulajeiksi. Kloonaus on sitä, että kantasolun tuma vaihdetaan johonkin toiseen tumaan tarkoituksella tuottaa tietynlainen alkio.
Ihmisen kantasoluja monistetaan yleensä alle 14 vuorokautta vanhoista alkioista. Näyttää siltä, että siitä kantasolumateriaalista voidaan tuottaa mitä tahansa muita soluja. Kun aikuisia soluja on vaikeampi erotella, eristää ja kasvattaa kuin alkioiden soluja, tutkimustyöhön käytetään alkioista saatavaa materiaalia.
Lapsettomien parien hedelmällisyyshoidossa on käytössä menetelmiä, joilla alkiot tuotetaan munasolusta ja siittiöstä koeputkessa. Sen jälkeen ne siirretään kantavien naisten vatsoihin. Alkiot muuttuvat sikiöiksi noin kymmenen viikon iässä.
Eettinen kysymys on, mikä on tässä ketjussa elämän alkupiste.
Rivoimmillaan lääketiede on tuottanut 62-vuotiaan ranskalaisen äidin, joka synnytti USA:ssa lapsen vajaamielisen veljensä siittiöllä hedelmöitetystä lainamunasolusta. Lääkäri sai tästäkin tapauksesta täyden maksun.
Hukkaprosentti on hedelmällisyyshoidossa suuri. Syntyy valtava määrä ylijäämäalkioita, jotka eivät koskaan kehity sikiöiksi. Niistä saatavia kantasoluja halutaan käyttää lääketieteelliseen tutkimustoimintaan. Samalla alkiot "tapetaan".
Toinen mahdollisuus on tuottaa laboratorioiden alkionkasvatusaltaissa nuppineulanpäänkokoisia eläviä alkioita, joista saadaan tarvittavat kantasolut muiden solujen aihioiksi.
Periaatteessa on mahdollista, että ihmiselämää kantavan solun geeniaines otetaan vaikka korvasta. Sen sisältämä perimä siirretään kantasoluun. Syntynyt alkio pannaan sitten kehittymään kohtuun. Lehmiä on jo kloonattu korvanihomenetelmällä, ja sikojakin, vaikka se on vaikeampaa, kun sikojen kohtuun pitää istuttaa samanaikaisesti monia alkioita. Sikojen kloonaus on ihmisen näkökulmasta kiinnostava eläinkoe: kokonsa puolesta monet sian sisäelimet sopivat hyvin ihmisen varaosiksi. Siksi niin monet yksityiset yritykset kloonaavat sikoja.
Lääketieteellisessä tutkimuksessa halutaan käyttää hyväksi terapeuttista kloonausta. Ihmisen kuolleiden tai uusiutumiskyvyttömien solujen tilalle halutaan siirtää terveitä soluja. Puhutaan Parkinsonin ja Altzheimerin taudin, sydäntautien ja sokeritaudin parantamisesta kloonattujen solujen siirrolla.
Siksi, että kysymys ei ole vain lääketieteen uusista mahdollisuuksista, vaan myös etiikasta ja filosofiasta: mikä on elämän alkupiste, onko syväjäähdytetty alkio "elossa" tai kuka saa päättää "elävien" alkioiden tappamisesta. Poliitikkojen pitää päättää, millaisiin lääketieteellisiin tutkimuksiin me ohjaamme yhteiskunnan resursseja. Ainahan nimittäin löytyy joku lääkäri, joka kloonaa vaikka kokonaisia ihmisiä, jos siitä maksetaan hyvin. Italialainen "tohtori Outolempi" Severino Antinori on jo ilmoittanut käynnistävänsä vielä tänä vuonna ihmisen kloonauksen salaisessa paikassa. Japanissa siitä joutuisi vankilaan 10
vuodeksi.
Euroopan parlamentin kanta näihin asioihin on yksiselitteinen. Sillä tosin ei ole näissä asioissa toimivaltaa. Se ei hyväksy "kloonauksena" tunnettua tutkimustoimintaa, jossa itusolun tai alkiosolun tuma korvataan jonkin toisen alkion solun tumalla uuden ihmisen tuottamiseksi.
Suomessa laki lääketieteellisestä tutkimuksesta määrää, että "on kunnioitettavaa ihmisarvon loukkaamattomuuden periaatetta". Meillä on sallittu terapeuttinen kloonaus hedelmällisyyshoidon ylijäämäalkioista, mutta alkioiden tuottaminen
tutkimustarkoituksiin on kielletty.
Laissa on sanktioita, jotka ovat pääasiassa sakkoja. Ihmisen luvaton kloonaus voi tuottaa enintään 2 vuotta vankeutta. 
Ottaen huomioon, millaisista jättiläismäisistä ihmiskunnan eettisten periaatteiden loukkaamisesta näissä asioissa saattaa olla kysymys, rangaistukset ovat lieviä, omaisuusrikosten luokkaa. Suomessa on yhdessä Tanskan, Kreikan ja Hollannin kanssa
yksi EU:n kloonausliberaalisimpia lakeja.
Englanti on kuitenkin vapaamielisin. Siellä parlamentti päätti viime joulukuussa laista, joka tekee mahdolliseksi terapeuttisen kloonauksen (mutta ei kokonaisten ihmisten kloonausta). Europarlamentti neuvoi englantilaisia kansanedustajia hylkäämään
lakiesityksen. Se piti pelkästään tutkimustarkoituksiin käytettävän alkiomassan tuotantoa eettisenä ongelmana, joka "ylittää peruuttamattomasti" tutkimussääntöjen rajat. Englantilaiset pitivät päänsä, ja nyt sinne houkutellaan eturivin tutkijoita USA:sta,
jossa on vedetty tiukempaa linjaa.
Presidentti George W.Bush loi USA:n linjaa elokuussa vilkkaan julkisen keskustelun saattelemana. Hän määritteli 60 olemassa olevaa solulinjaa, joita varten on jo tuotettu rajaton määrä kantasoluja hedelmöityshoidon ylijäämäalkioista. Näitä solulinjoja saa tutkia julkisella rahalla. Yhtään uutta syväjäähdytettyä ylijäämäalkiota ei kuitenkaan enää saa käyttää - eli "tappaa" - uusien solulinjojen etsimiseen.
Bushin määrittämä solulinjojen lukumäärä on kiistanalainen. USA:ssa on valtion rahoilla opittu tuntemaan ja monistamaan vain kymmenkunta solulinjaa. Muut tunnetaan muissa maissa tai yksityisissä yrityksissä. Jotkut alan yritykset saattavat yrittää patentoida solulinjansa monopolikäyttöön aivan niin kuin kasvi- ja eläinmaailman geenejä jo patentoidaan. Sellainen yritys olisi kuumaa pörssikamaa.
Monet Euroopan maat kieltävät terapeuttisen kloonauksen lääketieteellisiä tutkimustarkoituksia varten. Saksassa on yksi tiukimmista laeista, ja asiaan vaikuttavat natsien suorittamat ihmiskokeet. Toisaalta on mielenkiintoista, että Israel suhtautuu
tänä päivänä kloonaukseen mitä vapaamielisimmin. 
Saksa saattaa olla muuttamassa lakejaan kloonausystävällisempään suuntaan. Se osoittaa, miten tiede on tänä päivänä markkinavoimien armoilla. Yritysten pitää päästä hyödyntämään bioteknologiaa vapaasti. Yleisen moraalin on niiden edessä
annettava periksi.
Sitä, miksi aikuiset solut eivät uusiudu kuten kloonatut kantasolut, ei tiedetä. Sitä, mitä sivuvaikutuksia solusiirroilla on, ei tiedetä. Kun soluja on vaikea erotella toisistaan, siirroissa saattaa siirtyä myös "saastunutta" solumateriaalia. Sitä, millaisen
kehityksen se sitten tuottaa, ei pystytä ennalta arvaamaan. Kloonausteknologia on tuottanut harvinaisen paljon epämuodostuneita eläimiä. Kenen vastuulla on epäonnistuneiden klooni-ihmisten hoito ja ihmisarvoinen elämä? Kloonaajayrityksenkö?
Kun ihminen on biologinen olio, jonka henkisten toimintojen syntyä ei tunneta, kloonattujen solujen kasvattaminen saattaa tuottaa uuteen yksilöön sellaisia Frankenstein-ominaisuuksia, joita luonnonvalinta ei ole suosinut. Mitä näille hirviöihmisille
tehdään? 
Tieteessä lopputuloksen ei pidä antaa pyhittää keinoja. Ihminen on kokonaisuus: sekä biologinen ruumis että inhimillinen tietoisuus. Ihminen on jalostunut ja sosiaalistunut ihmiseksi luonnonvalinnan pitkässä ketjussa. Tajunta tekee ihmisestä ihmisen, eikä sitä voida kloonata.

24.8.01