|
Kävin pitkästä aikaa Brysselissä tapaamassa vanhoja kollegojani vasemmistoryhmässä, jolle Paavo Arhinmäki oli esittäytymässä. Vasemmistoliitto on - eurovaalitappiosta huolimatta - edelleen osa eurooppalaista vasemmistoa. Puhuttiin Kreikan taloustilanteesta. Itse olen ollut sitä mieltä, että kreikkalaiset maksakoot omasta pussistaan yli varojensa elämisen, jonka EU-jäsenyys teki heille mahdolliseksi. EU salli heidän väärentää taloustilastonsa, ja Kreikka pääsi vilpillä ja vääryydellä mukaan yhteisvaluuttaan. Kreikkaa auttoi viekastelussa amerikkalainen investointipankki Goldman Sachs, yksi maailman pankkikriisisyyllisistä. Se muuten on auttanut tilastojen väärentämisessä ja ns. vakaussopimuksen kiertämisessä muitakin EU-maita, muun muassa Saksaa (tietää kertoa Frankfurter Allgemeine Zeitung). Muitakin tilastoja Kreikka väärensi, muun muassa oliivisatoja. EU maksoi maahan kaksinkertaisia tukiaisia yksinkertaisista oliiveista. Harmaa talous, neljännes kansantaloudesta, ei näy tilastoissa. Veronkierto on maassa kansallisurheilu, jossa maailmanluokan osaajia ovat varsinkin mukavuuslippualusten laivanvarustajat. Kreikan taloudellien kasvu perustui velalla rahoitettuun yksityiseen kulutukseen, ja sen on alennettava nykyistä elintasoaan suhteessa muihin euron maihin. Ennen se olisi tapahtunut valuutan ulkoisen arvon alentamisella eli devalvaatiolla. Kun yhteisvaluutta ei ota huomioon yksittäisen maan devalvaatiotarvetta, ainoaksi vaihtoehdoksi jää sisäinen devalvaatio: palkkojen ja eläkkeiden suoranainen alentaminen. Sitä harva yhteiskunta kestää natisematta liitoksissaan, ja Kreikasta kuuluu jo ryskettä. Saksalaiset vasemmistolaiset toivat parlamenttiryhmämme keskusteluissa esiin mielenkiintoisen näköalan. EU:n nimissä toimeenpantava ja Olli Rehnin kreikkalaisille sanelema sisäisen devalvaation pakko on Euroopan taloudellista germanisointia. EU:ta johdetaan Saksan talouden ja vientivoiman ehdoilla. Saksalainen euro on liian kova valuutta Kreikalle. Saksan johtajuuden vahvistamiselle tarjoaa nyt tilaisuuden maailman talouskriisi, jonka seurauksena lähes puolet EU:n jäsenmaista on ulkoisten markkinavoimien armoilla. Keinottelijat keinottelevat euroa vastaan, ja kreikkalaisille on lainaraha jopa 4 prosenttiyksikköä kalliimpaa kuin saksalaisille. Kreikkaa auttaisi jo se, että se saisi lainarahaa samaan hintaan kuin Saksa. Ennen Brysselin matkaa en uskonut vaihtoehtoon, että joku euron maa joutuisi palaamaan yhteisvaluutasta omaan valuuttaan. Se on kuitenkin realistinen taloudellinen vaihtoehto esimerkiksi Kreikalle. Mutta on ns. poliittisia realiteetteja. Taitaa käydä niin, että Saksa ja Ranska rupeavat Kreikan velkojen takaajiksi. Se on vaikea vaihtoehto, sillä samaa metodia saatetaan sitten joutua käyttämään myös muihin kriisimaihin, joita tänään on sekä IMF:n että EU:n tukijonossa. Yhteisvaluutta ei toimi pelkän poliittisen päätöksenteon varassa, ja siitä ovat osoituksena markkinoiden reaktiot Kreikan ohella Italian, Espanjan, Portugalin ja Irlannin talouskriiseihin. Markkinavoimat, siis keinottelijat, auttavat näitä maita lakaisemaan ongelmia maton alle. Irlanti, esimerkiksi, siirtää 50 000 000 000 euroa valtion kontolleen ottamaa yksityispankkien velkaa erityiseen rahastoon (Special Purpose Vehicle), jota ei lasketa mukaan valtion velkaan (ja jonka maksamisesta ja maksajista ei ole tietoa). Näiden maiden ohella taloudellisen kriisin maita ovat Englanti, Bulgaria, Latvia, Liettua, Romania, Unkari ja Viro, vähän Puolakin. EU:n ongelma on Saksan talouden ylivertainen kilpailukyky vientimarkkinoilla. Niinpä Saksan vienti jo kasvaa, Suomen ei läheskään yhtä nopeasti. Suomen kansantuote alenee, Saksan ei läheskään yhtä nopeasti. Kusessa ollaan, ja sisäisen devalvaation tie on tätä menoa meidän tiemme? Työttömyyden lisääntymisen painaessa päälle puhdasoppisen kapitalismin etuvartiosemiin kuuluva aatteellinen propagandatykki OECD kehottaa Suomea nostamaan eläkeikää 68 vuoteen. Kreikassa sentään päästään eläkkeelle 53 vuoden iässä. |
