Viking Line ja Laval -oikeustapaukset - 15.1.2008 PDF Tulosta Sähköposti

SUULLINEN KYSYMYS H-1022/07
tammikuun 2008 istuntojakson kyselytunnille
työjärjestyksen 109 artiklan mukaisesti
esittäjä(t): Esko Seppänen
komissiolle

Aihe: Viking Line- ja Laval-oikeustapaukset

EY:n tuomioistuin on antanut päätöksensä ns. Viking Line- ja Laval-jutuissa. Komission jäsen McCreevy tuki voimakkaasti työnantajapuolen näkemystä varsinkin Viking Line -jutussa.

Mikä on komission kanta ammattiyhdistysten tukilakko-oikeuteen em. oikeudellisten päätösten jälkeen?

Jätetty: 12.12.2007
fi


H-1022/07/08
Komission vastaus
15.1.2008

Yhdistyneessä kuningaskunnassa toimiva tuomioistuin pyysi Viking Linea koskevassa asiassa Euroopan yhteisöjen tuomioistuimelta ennakkoratkaisua useisiin kysymyksiin, joissa oli kyse EY:n perustamissopimuksen 43 artiklan vaikutuksesta sijoittautumisoikeuteen ja ammattiliittojen toimiin. Lavalin asiassa taas oli kyse työntekijöiden lähettämisestä annetun direktiivin tulkinnasta sekä EY:n perustamissopimuksen 49 artiklasta, jossa määrätään palvelujen tarjoamisen vapaudesta.

Vaikka kyse on eri asioista, Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen antamat tuomiot ovat selventäneet asiaa, johon jäsen viittaa. Tärkeimpänä voidaan mainita tuomioistuimen päätös, että oikeus ryhtyä työtaistelutoimiin on tunnustettava perusoikeudeksi, joka kuuluu olennaisena osana yhteisön lainsäädännön perusperiaatteisiin.

Samalla tuomioistuin ilmoitti selkeästi, että edellä esitetty ei kuitenkaan merkitse sitä, että kyseinen oikeus ryhtyä työtaistelutoimiin jäisi yhteisön lainsäädännön soveltamisalan ulkopuolelle eli vaikuttaisi niin, ettei yhteisön lainsäädäntöä voitaisi soveltaa. Kyseisen oikeuden harjoittamiselle voidaan asettaa tiettyjä rajoituksia. Tämä vastaa pitkälti kansallisten oikeusjärjestysten mukaista tilannetta: sekä Suomessa että Ruotsissa, samoin kuin muissa jäsenvaltioissa, joissa kyseinen oikeus on vahvistettu perustuslaissa, sitä ei voida harjoittaa rajoituksetta.

Tuomioistuimen päätösten perusteella työntekijöillä ja työnantajilla on jatkossakin oikeus ryhtyä toimiin etujensa puolustamiseksi, myös myötätuntolakkoon muiden työntekijöiden tukemiseksi. Tästä huolimatta, kun työntekijät ryhtyvät toimiin joko sellaisia toiseen jäsenvaltioon sijoittautuneita yrityksiä vastaan, jotka ovat lähettäneet työntekijöitään niiden alueelle, tai sellaisia yrityksiä vastaan, jotka haluavat sijoittautua toiseen jäsenvaltioon, niiden on noudatettava yhteisön lainsäädäntöä.

Toisin sanoen, kun yhteistoimet rajoittavat sijoittautumisvapautta tai palvelujen vapaata liikkuvuutta, niillä täytyy olla oikeutettu tavoite, joka on perustamissopimusten mukainen. Lisäksi toimien on sovelluttava kyseisen tavoitteen saavuttamiseen, ja niiden on oltava oikeasuhtaisia. Tuomioistuimen päätöksestä on ollut hyötyä, ja komissio on vakuuttunut, että työmarkkinaosapuolet pystyvät jatkossakin puolustamaan oikeuksiaan ja puolustavat niitä vastuullisella tavalla.